Suomen kaunein surmaaja

Bussipysäkillä paikallisvuoroa odottaa viehättävä nuori nainen. Sisäisen ohjelmointini automaatiolla menen juttelemaan. Kehun kauniiksi ja vaihdamme muutaman sanasen. Lisäämme toisemme kavereiksi Facebookissa.

Myöhemmin iltapäivällä hän tekee FB postauksen. Kertoo siinä aiemmin tapahtuneesta molempia miellyttäneestä kohtaamisesta. Se saa sosiaalisessa mediassa runsaasti myönteistä huomiota.

Tarkoituksenamme on viettää jokin ilta rattoisasti yhdessä.

Vierähtää tovi ja Iltalehden lööpit julistavat nuoren naisen tappaneen poikaystävänsä Mikkelin Tuppuralassa.

Hmm…

Tuo tuttu valoisasti hymyillyt nuori nainen on iskenyt seurustelukumppaniaan keittiöveitsellä. Ajattelen, että olipa hyvä etten päätynyt vierailulle.

Muutamaa vuotta myöhemmin asun ja opiskelen Pirkanmaalla. Huomaan naisen laittaneen viestiä Facebookin messengerissä.

Alkaneet puhelintuokiomme naisen kanssa venyvät odotettua pidemmäksi.

Alibi on nimittänyt hänet Suomen kauneimmaksi surmaajaksi. Kiehtova status. Keskusteluistamme löydän paljon inhimillisyyttä.

Kuulen vuosikausia jatkuneesta häneen kohdistuneesta väkivallasta. Hänet vankilaan johtanut tapahtumaketju lähti liikkeelle kaatokännissä. Sai luvan riittää.

Uskon voivani pitää leikkuuveitset laatikossa jos joskus sattuisin kutsumaan tämän naishenkilön kotiini.

Samoihin aikoihin jutustelen jonkin satunnaisen tindermätsin kanssa. Viestittelemme hyvässä hengessä. Jossain vaiheessa hän kuitenkin havaitsee tavassani tekstata jotain erityistä. Ehkä olen poikkeuksellisen rönsyilevä.

Hän pohtii olenko mahtanut polttaa pilveä. Se huvittaa minua.

Vastaan kannabiksen olevan luusereille ja teineille. Tosimiehet käyttävät heroiinia suonensisäisesti ja kokaiinia polttamalla.

Tyttönen kavahtaa läpänheittoani. Säikähtää luultavasti sitä, että saatan olla ihan oikea kamaveikko.

Seuraa välitön mätseistä poistaminen. Eleen ilmaisema tuomitsevuus saa minut harmistumaan suuresti.

Olen vaaraton ja hyväsydäminen tyyppi.

Tiedän välittömästi kenelle purkaa tämän kaltaista sentimentaalisuutta.

Tihrustan hieman itkuakin puhelussa ikiomalle alibiemännälleni.

Vastaanotan kaikkein lämpimintä myötätuntoa. Sellaista empatiaa ja hyväksyntää jota vain toinen stigman kanssa kulkeva voi tarjota.

”OLET IHANA JUURI TUOLLAISENA.”