Pyhiinvaellus

Olin kesätöissä Visulahden matkailukeskuksessa. Keskellä kuuminta matkailusesonkia otan lopputilin. En ollut kerennyt lomailemaan ja täytyi päästä Interreilaamaan.

Matkakohteina olivat Euroopan kohteet joissa kannabis on laillista. Ensin laivalla Ruotsiin. Sieltä Tanskaan ja viimeisenä etappina Hollanti.

Kööpenhaminan rautatieasemalla minulla on vain yksi kysymys.

“How can I get to CHRISTIANIA?”

Vapaakaupunki löytyy lyhyen kävelymatkan päästä. Talonvaltaajat ja hipit ottivat alueen haltuunsa 70-luvulla. Siellä virkavalta vierailee vain harvoin ja huumeisiin suhtaudutaan vapaamielisesti. 

Pian olen Pusher Streetillä. Budia saa ostaa torikojuista ja mukaan tarttuu kolme grammaa Super Lemon Hazea. Lyöttäydyn paikallisten skeittareiden porukkaan joiden kanssa käärimme isot kimppasavut. 

Järkyttävän kokoinen tuuttimme kiertää ja käryää ainakin vartin ajan. Katselen lautailijoiden temppuja rampin reunalla. Ilta hämärtyy ja yhtäkkiä tajuan olevani erittäin tuhdisti pilvessä. Sen lisäksi yöpaikasta ei ole vielä mitään tietoa.

Otin rinkan selkääni ja lähden suunnistamaan Köpiksen kaduille.

Tuntikausien epätoivoisen patikoinnin päätteeksi huomaan riksakuskin. Pyydän kuljettamaan minut lähimpään hostelliin jonne saavun huojentuneena. Viivyn muutaman päivän. Niin kauan kunnes ostamani savut poltettua.

Kohti Amsterdamin kukkaloistoa.

Majapaikka löytyy läheltä Bulldog Coffeeshopia. Sama mesta missä myös Snoop Dogg kertoo viihtyvänsä. Istun siellä päivittäin patukka huulessa jauhamassa muiden turistien kanssa jumisia juttuja. 

Tullessani Suomeen lentokoneella Saksasta vanhempani ovat kentällä vastassa.

“Noh. Mitä teit? Otitko kuvia?”

Kamerassa oli muutama kuva. Yksi otos ruotsinlaivan hytistä jonkun satunnaisen muijan kanssa. Toisessa kuvassa käyhää hostellin pöydällä.